Unohtumaton road trip

On ihan uskomatonta, miten paljon erilaisia paikkoja kerkeekään näkemään kahdessa päivässä! :) Välillä torstaiaamu-perjantai-ilta tapahtui kyllä niin paljon kaikkea kivaa ja mieleenpainuvaa (...), että sanoinkin Sanelmalle eilen et tuo meidän road trip oli kyllä paras idea vähään aikaan! Ihan eka suunnitelma jo joskus reilu kuukausi sitten meillä oli, että oltais tehty tuo reissu bussilla, mutta ONNEKS saatiin meiltä auto käyttöön. Bussilla ois luultavasti suihkittu vain suorinta tietä motaria pitkin Canberraan ja takaisin (vajaa 300 km/suunta), mutta nyt kilometrejä kertyi mittariin vähän päälle 800 ja kun oli vapaus ajella mitä reittejä tahansa niin koettiin varmasti miljoona kertaa enemmän kaikkia juttuja verrattuna siihen et jos oltais vaan kökötetty bussissa nuo matkat :)

Torstaiaamuna Sanelma junaili Chatswoodiin, josta poimin tuon ihanaisen kartanlukijani kyytiin. Tankattiin auto, päivitettiin kuulumisia ja suunniteltiin vähän reissuamme samalla kun lähdettiin ajamaan etelään päin. Cronullan tienoilla erkaannuttiin sellaselle maisematielle, joka oli kyllä ehdottomasti ajamisen arvoinen! Matkan varrella nähtiin upeita maisemia ja jäätävästä tuulesta huolimatta rohkaistuttiin muutaman kerran myös autosta ulos ottamaan valokuvia ja ihan vaan ihailemaan näkymiä.



Muutama pariskunta oli menny kihloihin! (Lukkorivistö jatkui tuolla pitkällä sillalla tosi kauas asti.)



Eka pitempi stoppi pidettiin Wollongongissa, kun käytiin ostamassa vähän välipalaa ja sitten jatkettiinkin tuolla samalla maisemareitillä aina Kiamaan asti. Kiamassa käytiin ottamassa turistikuvia majakalla ja ja joidenkin vanhojen tykkien luona, ja siinä samalla taidettiin päästä myös jonkun kiinalaisen/japanilaisen/korealaisen/who knows kotialbumiin, kun se vaimo halus ehdottomasti meidän kanssa samaan kuvaan. Kiamassa käytiin kattomassa muutamien kurvailujen jälkeen löytämämme Blow hole, eli sellanen jännä kivirykelmä, minkä keskellä on sellanen reikä josta sitten purskahtaa vettä tosi kovalla paineella pienin väliajoin.

Kiamasta jatkettiin matkaa Berryyn, sellaiseen suloiseen pikkukylään vähän niinkun keskellä ei mitään. Sanelma onnistu muuten löytämään Lakrisaleja tuon kylän pienestä karkkikaupasta, how cool is that?! Kello oli jo jotain lähemmäs neljä, eli paikat alko mennä kiinni siellä mutta käppäiltiin silti viehättävä pääkatu melkein päästä päähän ja fiilisteltiin. Seuraavana jatkettiin Kangaroo Valleyhin, josta tarinaa sitten riittäiskin ihan yllinkyllin :D Olosuhteiden pakosta pitää nyt sensuroida osa pois tästä matkakertomuksesta, mutta siis todella tapahtumarikas käynti oli tuossa kohteessa. Tehtiin aina pieniä "hei pysähdy nyt pitää saada kuva - jarru pohjaan - auto tien laitaan - Sanelma ulos autosta kamerat kaulassa ja mie autoon "passiin" jos tuleekin kohta muita autoja takaa - ja takaisin matkaan" -stoppeja, ihailtiin satumaisen kauniita metsä- ja vuoristomaisemia ja vain fiilisteltiin taas. Onnistuttiin myös spottaamaan kenguruita ja tekemään niiden kanssa jopa aika läheistä tuttavuutta :D Kyllä Suomen tytöt hoitaa ;)



Berryn pääkadulta




Asiallinen varoitus...




"Mulla on se numero!!"




Kangaroo Valley




Yksi ystävistämme



Kangaroo Valleylla ollessamme kerkeskin tulla jo pimeää, joten päätettiin lähteä ajelemaan Canberraan päin. Meijän navigaattori ei tainnu olla itekään koko aikaa ihan kartalla ja käytiin heittämässä kirjaimellisesti aika hämärä (katuvalot in your dreams) lenkki jossain vuoristotiellä ennen kuin päädyttiin sitten vähän nopeemmalle väylälle. Canberraan ajeltiinkin sitten ihan yhtäkyytiä ja vaikka matkaa oli melkein 200 kilometriä taitettavana, niin se suju kyllä uskomattoman nopeesti kun naureskeltiin päivän kohelluksille (aivan), ja siinä sivussa myös juteltiin taas syvällisiä about kaikista maailman asioista.

Canberraan päästyä kurvattiin suoraan infopisteen eteen, mutta se oli jo totta kai suljettu sillon yhdeksän aikaan illalla. Onneks siinä ulkopuolla oli joitain esitteitä, ja löydettiinkin sitten niiden ja Sanelman poikaystävän avulla meille yöpaikka backpacker hostellista. Ensivaikutelma tuosta hostellista ei ollut ehkä paras mahdollinen, kun saavuttiin sinne ja joku ihan joltain sekakäyttäjältä vaikuttanut mies yritti tulla vähän liian liki. No, onneks päästiin kuitenkin sellaseen huoneeseen, jossa oli kaks ihan asialliselta vaikuttanutta hollantilaistyttöä ja yhen yönhän nyt nukkuu melkein missä tahansa murjussa. Oltiin säästelty koko päivä nälkäämme vain pientä välipalaa tankaten ja lähdettiin syömään vietnamilaiseen ravintolaan. Ja ei kyllä siellä pitkään viihdytty, ruoka oli niin pahaa ettei sitä vain yksinkertaisesti pystynyt syömään. Jos koko soijakanasalaatti (jo tuo kuulosti aika hmm...mielenkiintoiselta, koska kyseessä oli kana-aromisia soijapaloja) maistuu pistävälle etikalle, niin sen tuoreudesta ei varmasti oo mitään takeita. Ite meinasin vaan pysyy kovana ja nieleskellä annoksen alas, mutta onneks Sanelma avas suunsa ja totesi ekana, että nyt ei kyllä taida maistua... Ei muuta kuin rahat tiskiin vaikka se aika pahasti kirpaisikin, ja jatkoille Mäkkiin :D Sinne oltin kyllä muutenkin menossa, kun tarvittiin saada ilmainen wi-fi käyttöön. Mäkissä vierähtikin sitten reilu tunti, kun sunniteltiin perjantain reittiämme, ja katottiin säätiedotus joka lupasi Canberraan yöksi -2 astetta! Onneks meillä ei ollu hostellille pitkä matka, koska miusta tuntuu et nuo miinusasteet oli aika lähellä jo sillon kun kipastiin Mäkistä sinne.

Eilen aamulla pistettiin vaan nopeesti kamat kasaan ja lähdettiin hostellilta jo puoli kahdeksan maissa. Ja entistä enemmän aloin uskoa tuohon edellisillan sääennusteseen: auton tuulilasi oli nimittäin RIITTEESSÄ. Siis mitvit, myö ollaan Ausseissa ja samat ongelmat on kuin Suomessakin... No ei siinä auttanu muu kuin pistää puhallus täysille ja ottaa et jää lähtee vähän sulamaan. Aloitettiin päivän taival huoltsikan kautta ja käytiin hakemassa lisää bensaa autoon.



Kyllä, näette ihan oikein...


Ensimmäisenä suunnattiin Red Hillin ja Mount Ainslien näköalapaikoille, mistä nähtiinkin ihan kivoja maisemia yli Canberran. Oikeestaan vasta siellä käsitti, miten rakennettu kaupunki Canberra on! Yks pieni spotti keskellä erämaata ja vuoria. Käytiin kattomassa parlamenttitalo (oli muuten sisältä paljon laimeempi kuin vaikka Suomen eduskuntatalo) ja sen jälkeen jatkettiin War Memorialille. Oikeestaan sen enempää Canberrassa ei ookaan tuollasia varsinaisia nähtävyyksiä, paitsi muutama museo, joihin meillä ei nyt sen suurempaa hinkua ollut mennä käymään. Ennen Canberrasta lähtöä käytiin vielä cityssa (tuntuu muuten aika liioitellulta termiltä, kun on tottunut Sydneyn cityyn) yhdessä kahvilassa aamupalalla/lounaalla ja jatkettiin matkaa takaisin kohti pohjoista :)



Parlamenttitalo




Ylivalottunut War Memorial


Ajeltiin isoa motaria pitkin aina Moss Valeen asti. Meijän oli tarkotus käydä tsekkaamassa Lake George, mutta jossain vaihessa huomattiin et hups, mitäs tuolla oikeella näkyykään :D Oltiin siis missattu risteys, mutta nähtiinpä ainakin pikkusen jotain tuostakin. Pidettiin pari stoppia matkanvarrella, kun käytiin tankkaamassa sekä itseämme että autoa. Hungry Jacksissa "small" ja "large" soft drink muuttui mediumiks ja extra largeksi, kun limpparimukit sai täyttää ite eikä ketään työntekijää tuntunut varsinaisesti kiinnostavan et montako kertaa asiakkaat täytti mukinsa siitä automaatista :D Moss Valeen saavuttuamme erkaannuttiin taas pienemmälle tielle, jota ajettiinkin sitten koko loppumatka Bowralin ja Mittangongin kautta siihen asti, kunnes tie muuttui automaattisesti Sydneyyn jatkuvaan motariin. Tuon pikkureitin varrella kerkes kyllä taas tapahtua; ylitettiin ja alitettiin piikkilanka-aitoja, että päästiin ottamaan "muutama" kuva viiniviljelyksille (ja aina silloin tällöin oltiin näkevinämme joku hullu vahtikoira), käytiin Mount Gibraltarin scenic pointilla (vaikka lopulta taidettiinkin olla jollain ihan toisella näköalapaikalla :D) ja etittiin kuuluvia radioasemia (löytyi yksi) - näin muutamia tapahtumia mainitakseni. Niin ja naurettiin aika kiitettävän paljon! :D

Kun saavuttiin Sydneyyn, niin heitin Sanelman kotiin Glebeen. Siinä samalla näin myös viehättäviä kaupunginosia, joiden oon kyllä tiennyt olevan olemassa, mutta minne asti en oo ikinä edistynyt käymään. Kotimatka Glebesta Chatswoodiinkaan ei ollut ihan tylsä, nimittäin seurasin vaan navigaattorin ohjeita ja yhtäkkiä tajusin olevani Harbour Bridgella :D Ajoin siis ekaa kertaa ikinä ite sen yli, aina oon ollut vain jonkun muun kyydissä tai ylittänyt sen junalla. Ois melkein tehny mieli kaivaa kamera esiin, mutta siinä alkuillan töistäpaluuruuhkassa en kehdannut tehä sitä etten ois onnistunut aiheuttamaan mitään sählinkiä siellä tiellä. Voitte nimittäin uskoo, että liikennettä oli, ja sai kyllä ite olla tosi skarppina.

Meijän road trip oli kyllä ihan mahtavan hulvaton kokemus, ja varmasti tullaan muistelemaan tuota vielä vuosienkin päästä! :) Tosiaan kerettiin siis nähdä ja kokea varmasti paljon enemmän kuin kumpikaan osas reissuun lähtiessä odottaa. Pari päivää oli oikein passeli pituus tuollaselle road tripille, aikaa riitti sopivasti kaikkeen eikä toisaalta kertaakaan tullut sellasta hetkeä, että hohhoijaa, mitäköhän tässä seuraavaks tekis. Sanelmaltakin on uskoakseni tulossa jonkinlaista matkareportaasia, ja käykäähän muutenkin tutustumassa tuon parhaan matkaseuralaiseni blogiin täällä. 

Ja mikä parasta, niin tuon meijän matkan aikana miulle vahvistu entistä enemmän käsitys siitä, että oon saanut Sanelmasta ihan oikeen Ystävän!