Tänään oli miun eka ”virallinen” työpäivä, joka sujui kyllä ihan mukavasti, mutta miulle tyypillisesti ei tietenkään ilman kommelluksia :D Vein nA:n aamulla kouluun ja kaikki meni hyvin siihen, kunnes tulin takaisin kotiin ja auton sammutettuani yritin ottaa avaimia pois virtalukosta ja ne ei lähteny!! Yritin startata ja sammuttaa monta kertaa, mut ei.. Tarkistin, että onhan vaihde parkilla ja käsijarru päällä ja kummatkin oli ok, mutta ei siltikään mitään. Siinä vähän aikaa kiroilin itsekseni ja mietin suoraan sanottuna että mitä v!ttua mie nyt teen :D Mietin, että jos riuhdon liikaa sitä avainta, niin se vielä katkeaa sinne virtalukkoon ja yritin ”venkslata” sitä edestakaisin joka suuntaan, mutta ei tapahtunut edelleenkään mitään. Sitten ajattelin ettei ole muuta vaihtehtoa kuin soittaa M:lle ja sanoa mitä on tapahtunut. Soitin ja kysyin, että onko tuollaista tapahtunut aiemmin. Se sano että ei ollut, ja että pitäisi vielä starttailla ja testata et onhan vaihde varmasti parkilla jne. Siinä puhelun aikana sitten tein kaikkea tuota ja kaikki vaihteet sunmuut oli edelleenkin ihan niissä asennoissa kuin pitikin. M käski lopulta ajamaan yhteen tämän tien päässä olevaan autokorjaamoon ja pyytämään apua. Onneksi en ollut kerennyt vielä lähteä, kun M soitti uudestaan ja sanoi, että parkkeeraa auto talon pihaan (miun autoa pidetään yleensä talon edestä menevän SAIRAAN jyrkän tien varressa parkissa), että se mäki voi olla liian jyrkkä ja se jotenkin jumittaa sen avaimen. Sitten ajoin talon eteen ja luojan kiitos se avain irtosi!! Huh!!
No, mutta sydämentykytykset ei loppuneetkaan vielä siihen. Lähdin käymään lenkillä, ja kun olin meidän alaristeyksessä tulossa takaisin niin katoin et ei hitto vie, tällä tiellä pikkasen ennen meidän pihaa on poliisiauto vilkut päällä.. Mie tietysti heti ajattelin et nyt se miun auto on käsijarrusta ja parkkivaihteesta huolimatta lähteny liukumaan taaksepäin pihasta ja se on nyt vastapäätä olevassa puskassa tai poikittain tiellä koko liikenteen tukkona. Olin niin paniikissa! Sitten tulin lähemmäksi, ja onnekseni huomasin sen poliisin pysäyttäneen jonkun auton siihen ja oli ilmeisesti kirjottamassa sakkoa sille. Miun auto oli pihassa niinkuin olin sen siihen jättänytkin, thank god! :D
Niin ja mitä tapahtuukaan, kun pienen kaupungin tyttö lähtee seikkailemaan vähän isommille huudeille? Tänään miulla piti olla treffit yhden saksalaisen aupparin N:n kanssa Westfieldin Colesin edessä. Odottelin sitä siellä silloin kuin oli sovittu, mutta ei näkynyt, ei kuulunut ja olin jo valmis tuomitsemaan kyseisen tytön vähintään joksikin nettihuijariksi. No, sitten reilun puolen tunnin kuluttua tajusin että ei saakeli, seisonko kenties juuri sen toisen ja tässä tapauksessa äärimmäisen väärän, Chatswood Chasen Colesin edessä. Kyllä! Otin aika rivakasti jalat alle ja juoksin Westfieldiin, mutta eihän N enää siellä ollut. Nolotti kirjoitella sille anteeksipyyntöviestiä Facebookissa, kun ei oltu vielä vaihdettu puhelinnumeroita. Mielenkiinnolla odottelen mitä huomenna tapahtuu, kun tarkoituksenani on lähteä tuonne ihan varsinaiseen cityyn :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti