Illan edetessä tyhjensimme baarikaappia tasaista tahtia ja lähdimme jatkamaan iltaa Cargobariin cityyn. Tuli tanssittua kyllä näiden kaikkien kolmen Sydney-viikon edestä ja hauskaa oli! Kunnon kreisibailausta pitkästä aikaa välillä ihan ihmeellisenkin musiikin tahdissa, mutta silti niin parasta! Onneksi olimme baarin jälkeen ensimmäisten joukossa yöbussijonossa niin saimme istumapaikat, jotka oli kyllä niin tarpeen neljän tunnin taukoamattoman tanssimisen jälkeen. Bussista jäimme St. Leonardsin asemalla ja sen jälkeen pizzerian kautta N:n luokse siskonpetiin nukkumaan pääsy oli jotain niin luksusta!
Eilisaamu menikin sitten leppoisissa tunnelmissa N:n poolilla, josta lähdimme F:n kanssa yhtä matkaa juna-asemalle. Kotona olin joskus kahden maissa ja kehittelin samalla päässäni suunnitelmaa siitä, miten tulen selviämään hereillä illan babysittauskeikasta. Päiväunia en kerennyt nukkumaan, kun kävimme vielä M:n kanssa kaupassa ja teimme muita kotihommia.
Puoliunessa lähdin sitten seitsemän maissa naapuriin lastenvahdiksi. Olen tavannut naapurimme muutaman kerran aiemmin ja saanut heistä tosi mukavan kuvan, jota eilisilta vain vahvisti entisestään! Neljästä lapsesta kotona oli kaksi, vauva ja yhdeksänvuotias N-tyttö. Vauva olikin jo yöunillaan, joten vietimme N:n kanssa kivaa tyttöjeniltaa hömppäleffan, limpparin ja hiustenlaiton merkeissä. Totta kai juttelimme myös pojista kuten asiaan kuuluu ;) Jossain vaiheessa elokuvan katsomista olin taas lähellä tirauttaa parit onnenkyyneleet, kun istuimme N:n kanssa vierekkäin sohvalla fleecehuopien alla hämärässä olohuoneessa. Kaikki tuntui jotenkin niin tasapainoiselta ja hyvältä, se hetki oli jotenkin niin täydellisen rauhoittava :) Naapurista lähtiessäni melkein nolotti ottaa vastaan elämäni helpoimmat 45 dollaria, koska olin juuri viettänyt taas yhdet parhaimmat Sydney-hetkeni. Kotiin päästyäni otin melko pian suunnakseni oman sängyn. Vetäisin kasvoilleni Frankfurt-Abu Dhabi -lennolta saamani eyemaskin, ettei aamulla aurinkokaan häiritsisi ja nukahdin onnellisena ja tosi kiitollisena.
Kiitos zoomauksesta vA...
Tänään kevään ensimmäinen rantapäivä Frehswaters-beachilla (josta tämän postauksen kuvat on napattu) kruunasi koko viikonlopun. Rantapyyhkeellä makaillessani tajusin ehkä ensimmäistä kertaa ihan oikeasti että hei, mie oon Ausseissa elämässä todeksi yhtä suurinta unelmaani ja tää on niin älyttömän siistiä! Oon niin kaukana kaikesta tutusta, turvallisesta ja rakkaasta, mutta ajatuksissa kuitenkin tosi lähellä. Tajusin miten paljon rakastan miun elämää sekä täällä että kotona Suomessakin! :)
Siispä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti