Yksi maanallevajoamiskyky tänne, kiitos! Meillä oli tänään ihan selittämätön sähkökatkos koko illan: esimerkiksi kaikki valaisimet toimivat, mutta mitkään seinässä pistorasioissa kiinni olevat laitteet eivät. Koko ilta pähkäiltiin että mistä ihmeestä tuo voi johtua ja ravattiin alakerran sähkötaulujen ja yläkerran väliä aina testaamassa, että mitä tapahtuu jos vääntää jotain vipua eri suuntaan. Tulos oli aina sama: ei mitään.
Sähköt eivät ruvenneet toimimaan vaikka aikaa oli kulunut jo melko pitkään ja M soitti sähköyhtiöön. Siellä ihmeteltiin, kun muista tämän alueen taloista ei ollut tullut mitään vikailmoituksia. Sieltä sitten tuli kolmen tunnin päästä sähkömies, joka alkoi tutkia mikä on vikana. Hän kiersi jonkun mittarinsa kanssa täällä ympäri taloa ja ihmetteli kun mikään ei toimi vaikka mittari näyttää ihan normilukemia (tai mitä se sitten ikinä näyttääkään, mutta jokatapauksessa..). Alettiin olla jo vähän epätoivoisia, tai ainakin mie, kun kerkesin jo maalailla kaikenlaisia uhkakuvia siitä miten en pääse olemaan yhteyksissä Suomeen päin jos kyseessä on joku isompi vika ja sen korjaaminen veisi kauan.
No, kyseessäpä olikin pienempi vika kuin kukaan ehkä olisi uskonut :D Sähkömiehen perässä tultiin miun huoneeseen ja hehheh, täältähän se vika löytyi! Ja ihan miun oma moka! Olin laittanut vahingossa tietokoneeni johdon väärään asentoon tuohon pistorasiaan (täällä siis on erimalliset pistorasiat kuin Suomessa, mutta tähän miun huoneessa olevaan ei silti tarvii adapteria) ja se oli sitten vetässy koko talon pistorasiat ihan sekasin ja aiheuttanut sen ”sähkökatkon”. Voitte kuvitella miten nolotti!! Taas kerran on kyllä kiittäminen, että miulla on täällä niin rento hostfamily. M ja G vain nauroivat eikä sillä sähkömiehelläkään sen paremmin pokka pitänyt :D Sadan dollarin laskun se kirjoitti ja sanoi, että tämä menee ehkä niihin huvittavimpien ja oudoimpien työkeikkojen sarjaan..
Tällaista halpaa perjantai-illan hupia siis täällä meillä. Oon oikeesti koheltanut täällä varmasti enemmän kuin Suomessa ikinä! :D
1 kommentti:
Hahahhaa :D Ihan mahtavaa ;)
Itekin tohellan ja kohellan jostain syystä vaan uusien ja vieraiden ihmisten seurassa, vaikkei se yleensä tapoihini kuulukaan.
Esim. En oollut eläessäni, siis ikinä koskaan milloinkaan, hajottanut yhtään lasia, noh, tietenkin kun mut esiteltiin uudelle kaveriporukalle kaadoin oman shampanjalasin pitkin pöytää, mistä se vieri lattialle ja hajosi tuhansiksi sirpaleiksi. Arvaa hävettikö...noh, naurulla siitä selvittiin :D [tosin jälkeen päin kuulin, ettei noi lasit olleet ihan halvimmasta päästä...]
-A.
Lähetä kommentti