Pari viime päivää ovat menneet tällä puolella palloa aika normirytmillä: poikien kuskausta kouluun ja harrastuksiin ja pieniä kotitöitä. M oli tänään kotona, koska pojilla oli äsken illalla tennisturnaus Penrithissä, jonne on täältä noin tunnin ajomatka. Päivällä käytiin kaupassa Chatswoodin keskustassa ja vitsit mie oon ihan lumoutunu Aussien Targetiin! Se mielikuva mikä miulle jäi Jenkeistä siitä kaupasta on kyllä muuttunu ihan kokonaan! Floridassa Target oli kuin Kiteen Tokmanni sata kertaa sotkusempana, mutta täällä sitä vois verrata jopa Sokokseen. Trendikästä tai ei, mutta jotenkin oon jo aika varma mistä tulen ostamaan aika paljon vaatteita ja kosmetiikkaa tämän reissuni aikana.
Toinen silmäänpistänyt juttu tänään oli se, kun käytiin hakemassa vA vankil…koulusta. Oikeesti jo se, että täällä täytyy käyttää koulupukua on miusta jotenkin niin vanhanaikasta ja sitten se, minkälaisia laitoksia suurin osa kouluista on täällä! Ihan oikeasti ne vaikuttaa enemmän vankiloilta kuin kouluilta. Tänäänkin vA odotti meitä jossain toimistohuoneen tyyppisessä, ja koska hän joutui lähtemään koulusta tuntia ennen kuin se olisi oikeasti loppunut, niin piti täyttää paritkin eri lomakkeet. Lomakkeet piti palauttaa yhdelle tiskille, jossa virkailija tulosti oppilaan omalla kuvalla varustetun kuitin, jossa oli tiedot poistumisajasta ja -syystä. Siinä sitten vähän ääneen ihmettelin näitä paikallisia käytäntöjä, niin M sanoi että tämän lisäksi sääntöjä on vielä paljon lisääkin. Esimerkiksi jos oppilas on minuuttiakaan myöhässä koulusta tai oppitunnilta, niin vanhemmille/huoltajille lähtee automaattisesti tekstiviesti asiasta. Ja mitä koulujen ulkonäköön tulee, niin ihan ihmettelen voiko sellaisten betonirakennusten uumenista löytyä oikeesti yhtään opiskelumotivaatiota? Sen lisäksi koulujen piha-alueet on täällä useimmiten pelkkää asfalttia ja kiipeilytelineet, keinut ja vastaavat pelkkiä oppilaiden haaveita. Opettajia puhutellaan neiteinä, rouvina ja herroina. Läksyksi saattaa tulla kirjoittaa a4-kokoisen vihkon sivu täyteen samaa sanaa niin monta kertaa kuin se sivulle mahtuu (monta!!).
Ero suomalaisiin kouluihin on myös se, että täällä ei ole ollenkaan kouluruokailua, vaan lounas pitää ottaa kotoa mukaan. Joissakin kouluissa, kuten nA:n koulussa, toimii ”ravintola”, josta voi tilata lounasta. Se toimii niin, että oppilas ottaa aamulla kotoa mukaan paperipussin, lunch bagin, kirjoittaa siihen oman nimensä ja aterian nimen sekä laittaa tasarahan pussin sisälle valmiiksi. Ihmetystä kyllä herättää se, minkälaista ruokaa koululta voi tilata.. Ei ihme, että australialaiset ovat nykyisin maailman ylipainoisin kansa, jos primary schoolista asti totutaan syömään pelkkiä hampurilaisa majoneesilla ja juustolla tai uppopaistettuja ja friteerattuja kananugetteja muutamia mainitakseni. Ällöttävää.
Eroja on vielä paljon enemmänkin, mutta tuossa joitain mitkä tuli näin päällimäisinä mieleen. Ollaan oikeesti onnellisia suomalaisesta koulujärjestelmästä ja se kouluruokakin on siellä tottapuhuen tosi hyvää! Harmi, ettei tuolle kaikelle osannut antaa omana kouluaikanaan niin paljon arvoa kuin se olisi ansainnut. Taas kerran: täytyy mennä kauas, jotta näkee lähelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti