maanantai 20. syyskuuta 2010

Relax

Ihanan rentouttava nollailuviikonloppu takana! Poikien perjantainen tennisturnaus jatkui vielä lauantain ja sunnuntain, mutta mie ajattelin käyttää oikeuteni viikonloppuvapaisiin ja jäädä kotiin. Oli oikeestaan tosi ihanaa olla vain nuo kaks päivää - aamulla herätyskello ei soinut seittemältä eikä omia menoja tarvinnut aikatauluttaa poikien koulun tai harrastusten mukaan. Ja mikä tässä viikonlopussa oikeastaan oli kaikista parasta, oli se, ettei mitään menoja ollut! Jotenkin nää pari ekaa viikkoa on ollu aika hektisiä, kun kaikki ympärillä on uutta. Vaikka ei tekisikään mitään sen kummempaa, niin ei tää henkisesti oo ihan maailman helpointa. Muista tämä, opettele tuo, hoida se asia…

Lauantaina hankinkin sitten jo ensimmäiset pienet rusketusrajat takapihallamme ;) Aurinkorasvan käyttö olisi varmaan ihan hyvä idea jos en halua toista kertaa herätä unestani siihen, että miten ihmeessä tuohon käsivarteen polttelee ja pistelee tuolleen oudosti :D Ensi kerralla sitten! Lauantaina paistoin myös pari kakkua nA:n synttärijuhliin. Nuo surullisen kuuluisat juhlat olivat neljän pojan yhteiset lauantai-iltana, joihin nA ei kuitenkaan itse koskaan päässyt myöhästyneen tennispelinsä takia! Voi toista! Kakku juhliin kuitenkin vietiin ja juhlien loputtua yksi kolmesta muusta päivänsankarista toi jämäpalat tennistähdellemme. So sweet.

Eilisen olin, olin ja olin. Illalla tosin pyöritin kolme koneellista pyykkiä, kun oli vähän sellainen olo että ehkä tässä voisi jotain tehdäkin.. Täällä muuten kuivuu pyykit tosi hitaasti, nytkin vielä vuorokauden jälkeen osa pyykeistä on kosteita! Jos ulkona on yhtään kostea ilma, niin sen kyllä huomaa sitten sisäilmassakin.

Tämä päivä on mennyt sitten taas perinteisesti poikien koulun ja harrastusten välillä suhatessa (ja Henrylle isosiskollisia tsemppiajatuksia enkun kirjoituksiin lähetellen :)). Illalla ajoin ekaa kertaa Hornsbyyn, jonne on kilometrejä jotain 16, mutta aikaa sinne ajamiseen menee noin 40 minuuttia. Tenniskentät sijaitsevat siellä Westfieldin eli megaison ostoskeskuksen vieressä, joten ajattelin kuluttaa tuon kaksituntisen shoppaillen. Ajatuksena ihan hyvä, mutta kaikki kaupat ruokakauppoja ja K-Martia lukuun ottamatta olivat menneet puoli kuudelta kiinni, kun varttia vaille kuusi astelin ostariin sisälle. Pakkohan sieltä oli jotain shoppailla kerta shoppailemaan ajattelin lähteä ja niinpä kotiutin K-Martista kynsilakan ja kasvojenpuhdistusliinoja. ”Jee!”
Äsken syötiin vielä dinneriä ja nyt tuntuu siltä, ettei unta tarvitse kovin pitkään tällä täydellä mahalla odotella!

2 kommenttia:

Äitiliini kirjoitti...

Itse asiassa se onkin hyvä taito, että osaa vain olla. Muistatkos, kun joskus "pienenä" ollessanne sanoitte, että "vaan ollaan" :))

Anna kirjoitti...

Niinpä :) Muistan tuon "olemisen", se oli aina parasta ennen saunaan menoa :) Onneks on vielä se ruskee nojatuoli tallella, niin voin vielä joskus kotonakin "vaan olla"!