Metsänpeikko

Koska töissä on aika hiljaista vielä tässä vaiheessa kesää, niin tää on kyllä ihan mainioo kun on oma kone nettiyhteyksineen käytössä! :) Aika menee hieman nopeemmin vaikka asiakkaita ei käykään ja täällä on onneks pikkusen lämpimämpi kuin edelliskesinä ruokakaupan aulassa värjötellessä... Ei kyllä sen puoleen, mansikoita on ihan mieletön ikävä ja lasken suunnilleen päiviä siihen, kun satokausi on odotettavasti siinä vaiheessa, että pellolle pääsee poimimaan noita kaikista ihanimpia kesäherkkuja! Viime kesänä keräsin sen 60 kiloa, niin ilmotin äitille jo hyvän aikaa sitten, että tänä kesänä satsi on vähintään tuo sama ja mielellään vielä vaikka paljon enemmänkin.

Eilen illalla töiden jälkeen oli kyllä niin veto pois, että ei mitään järkeä. Kun olin istunu seittemän tuntii paikallani, niin kotiinpäästyäni oli kyllä sellanen olo et jääkaapin kautta sohvalle, kiitos. Varmaan kun on liikkumatta useemman tunnin, niin sitten ei jaksas tehä enää mitään? Onneks sain kuitenkin kurvattua tuon jääkapin jälkeen sohvan sijaan lenkille, joka piristi kyllä ihan älyttömän hyvin! :) Matkanvarrella kun aurinkokin näyttäytyi muutaman kerran, mikä tässä lähipäivinä on ollut aika harvinaista. Lenkillä käydessä on jotenkin niin mieletön olo; siellä jotenkin tajuun oikeesti sen et oon Suomessa ja et miten paljon puhdasta luontoa miulla on ympärilläni. Rakastan noita metsälenkkejä, ja oonkin ottanu tavakseni et kun oon yksin tuolla ulkoilemassa niin vähintään kerran lenkin varrella pysähdyn, vedän keuhkot täyteen happea ja tuoksuttelen ihanaa metsää <3

Lenkiltä tultuani kello olikin jo sen verran, että aloin ootella ystävänsä luona ollutta äitiäni kotiin. Myöhemmin olikin ihana vain istua iltapalalla ja jutella kaikesta mahdollisesta. Äitin kanssa jutellessa on aina niin hyvä fiilis, kun voidaan keskustella ihan mistä tahansa ja luottamus pelaa puolin ja toisin ihan sataprosenttisesti. Miulla ei oo yhtään sellanen olo, et voinkohan sanoo tästä tai tästä, koska tiiän et äitiltä ei lähde mitkään jutut eteenpäin.

Tässä vaiheessa oltiin Elinan kanssa jo "hämärähommissa" meijän kodinhoitohuoneessa ;)

Tuntuu muuten ihan hassulta, kun tässä viimeviikkojen aikana miuta on alkanu väsyttää melkein joka ilta jo jossain kymmenen maissa. Toissailtanakin olin jo kymmentä yli yhdeksän menossa nukkumaan :D En tiiä mistä tää johtuu, mistään kesäväsymyksestä en oo koskaan kärsinyt ja siis oon nykysinkin tavallaan ihan pirtee, tekee vaan hirveesti mieli mennä nukkumaan ja saankin unenpäästä kiinni ihan heti. Ihmeellistä! Niin ja muuten kiitos aamuauringon puolella olevan huoneeni, niin herätyskelloa en paljoo tarvii kun aurinkoisina aamuina jo ihan aamuyöntunteina oma huone on jo niin paahtvan kuuma, että siihen herää väkisinkin :D On muuten ollu erityisen kiva varsinkin baari-iltojen jälkeen, kun on menny nukkumaan joskus viiden maissa ja huone on jo sillon ollu niin kuuma et yritäpä siinä sitten saada vielä unenpäästä kiinni, kun samalla korvissa soi ja no...on ehkä myös pieni laskuhumala. Niin muuten, tään postauksen mekkokuvat on Henryn valmistujais-ylppäri -juhlista ja tuo miun ja Satun poseeraus (:D) sitten kun lähdettiin ihan muuten vaan juhlimaan Helatorstaikeskiviikkona.

Sydänsydänsydän!

Nyt siis istuskelen taas täällä töissä ja Katjan (jolle kiitos myös miun ja Satun tuossa yllälevasta yhteiskuvasta!) pitäis tulla tuossa jonkun ajan päästä piristämään miun päivää ja tekemään juttua paikallislehteemme. Illaksi ei oo mitään sen kummempia suunnitelmia, tuo sää varmaan sanelee aika pitkälti sen et viihdynkö sisällä vai ulkona. Ainakin supersmoothiet lupasin pyöräyttää illalla, tästä aiheesta lisää pikapuoliin!! :)