Otsikko ei liity postaukseni aiheeseen, mutta olosuhteiden pakosta pääsen mainitsemaan: jos sunnuntaina ei satu olemaan mitään muuta tekemistä, niin kuunnelkaa Iskelmä Rexin kirpputoria. Voi moro että voi olla ihan järkyttävä radio-ohjelma. Kyllä varmasti Hiacet ja Corollat naisten 21-vaihteisesta polkupyörästä puhumattakaan Tuupovaaran peräkyliltä vaihtavat omistajaa, kun jo juontajankin ääni on niin jäätävän lakooninen ja nuo Rexin puhelinlinjat eivät kuulosta olevan mitään luotettavinta sorttia. No joo, yritän päästä tästä yli ja palata varsinaiseen aiheeseeni.
Nimittäin kiire taitaa tulla sittenkin. Vielä pitäisi käydä ainakin pankissa, vakuutusyhtiössä ja Kelalla ennen lähtöä. Joensuun reissukin olisi heitettävä, kun sieltä pitäisi käydä muutamat must-jutut, joita en varmaankaan Kiteeltä saa. Niin ja pitäisi siivota oma huone, se on ihan kamalassa kunnossa! Kaikki (lue:muutamat) äitin harmaat hiukset johtuvat ihan todistetusti siitä, että se on joutunut kattelemaan sellasta sekamelskaa liian kauan ;) Mutta kun olen tämän kesän aikana ollut vain neljä yötä Kiteen kotona, niin ei sinänsä ollut aina työpäivien jälkeen väliä että mihin vaatteensa siellä viskasi ja baarireissujen jälkeen on ollut tärkeintä että sänky löytyy jostain sieltä kaikkien romujen alta :D Pitäis vain ryhdistäytyä, ei tässä muukaan auta.
En myöskään millään jaksaisi lähteä Syrjäsalmesta keskustaan! Täällä on jotenkin niin hyvä ja helppo olla, ja keskustassa iskee aina joku ihmeellinen Kitee-ahdistus. Talvella keskustassa oleminen menettelee, mutta kesällä en yhtään tykkää siitä. Syrjiksessä voin tyhjentää marjapuskia ja onneksi pääsen itsekin osingoille jo näistä aikasemmin kypsyvistä ompuista nyt ennen lähtöäni, myöhemmät jäävät sitten äitin ja Kyöstin soseutettaviksi ja kuivattaviksi. Ihan miten vain, mutta olen ilmoittanut äidille jo aikoja sitten, että yhtäkään omppua ei saa jättää puuhun pilaantumaan! Piste ja aamen.
Hostäitini M soitteli Sydneystä aamupäivällä, ja puhelun myötä vahvistui entisestään tunne siitä, että olen löytänyt just itselleni sopivan perheen :) Tällä kertaa puhelumme keskittyi lähinnä siihen oleellisimpaan eli minkälaisia vaatteita kannattaa pakata mukaan ja minkälaisia jättää suosiolla kotiin. Näyttää siltä, että matkalaukkuuni päätyy tänä kesänä eniten pitämiäni vaatteita, koska turhaan raahaan mukanani sellaisia jotka kotonakin ovat vain vaatekaapin täytteenä. Paikanpäällä tulee varmasti myös shoppailtua sen verran, että yritän pakata mahdollisimman järkevästi etten tarvitse lähetellä sitten keväällä kotiin postissa kovin montaa vaatepakettia matkatavaroiden painorajoitusten tullessa vastaan. Jokatapauksessa, M lupasi soitella vielä ainakin kertaalleen ennen lähtöäni ja sähköpostitse ollaan varmasti yhteydessä vielä useampaankin otteeseen.
Jännittää jo - kuten M:llekin sanoin. Mutta jännittää positiivisesti! :) On tärkeintä, että pystyn lähtemään matkaan tosi luottavaisin mielin. Ei tarvitse yhtään pelätä minkälainen perhe on vastassa ja toisaalta tiedän, että tänne kotiin jää kaikki hyvin. Sen lisäksi tämä kesä on ollut niin huippu, että pohjavire ei paljon tästä enää voisi parantua! :)
Tj 10!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti