Ihana jälleennäkeminen!

Nyt tää meininki alkaa mennä jo kyllä vähän turhan rennoks: täällä mie vain "babysittaan" läppäri sylissä ja Nigella Lawsonin kokkiohjelmaa sivusilmällä seuraten :D Tilanne olikin muuttunu siis silleen, että Nellylla oli tänään jonkun sen kaverin synttärit ja se olikin kuulemma päättäny jäädä sinne yöks. Kun tulin tänne, niin Jo harmitteli et saattaa olla vähän tylsä ilta tulossa, kun Jacobkin on jo nukkumassa. Tosiaan kun meidän ja tään naapuritalon välimatka on about parikymmentä metriä niin kysyin onko ok jos käyn nopeesti hakemassa oman läppärini tänne. Sain vieläpä siis meijän nettiyhteyden kantamaan tänne asti ja nyt toivon vaan, että läppärin akku kestää puolilleöin, jollon Jo ja Shaun on tulossa takasin kotiin. Niin ja ettei tuo itkuhälytin pärähtäs soimaan missään vaiheessa :D

Tänään tavattiin Nadjan ja Franzin kanssa cityssa ja missäs muuallakaan siellä kuin sen perinteiset Queen Victoria Buildingin edessä ja ehkä vasta siinä hetkessä tajusin miten ikävä miulla on noita tyttöjä ollukaan! Ne lähti siis tammikuun alussa reissaamaan ympäri Ausseja ja tuli nyt Sydneyyn muutamaks päiväks ennen Saksaan paluutaan. Todettiin kyllä jossain vaiheessa kaikki ihan yhteen ääneen, että tuntuu ettei tässä ois mitään noita vajaata neljää kuukautta ollukaan välissä et juttu lähti kyllä luistamaan taas ihan entiseen malliin :D Kaikilla meistä tuntu olevan niin paljon kerrottavaa, että hiljaista hetkeä ei kyllä ois saanu aikaseks varmaan tekemälläkään!

Rakkaat <3

Vietettiin melkein koko päivä Darling Harbourissa, jossa käytiin syömässä kivassa ravintolassa ihan meren äärellä :) Vaihdettiin kuulumisia, näin valokuvia tyttöjen road tripistä ja lopuks käytiin tekemässä vähän tuliaisostoksia. Tulin ihan superonnellikseks Nadjan ja Franzin tapaamisesta, jotenkin tää olo on ihan sanoinkuvailemattoman ihana :) Jotenkin meillä oli vaan niin hyvä päivä yhdessä ja oli ihana nähdä, että vaikka tytöt oli saanu paljon uusia kavereita ja kokemuksia road tripillään, niin silti ne sano odottaneensa miun tapaamista ihan älyttömästi ja ne oli vielä ne ihan samat maailman parhaimmat Nadja ja Franzi, joihin tutustuin täällä sillon ihan ekan viikkoni aikana syyskuussa :)

Olin siis ihan yhtä hymyä koko päivän ja ihan syystäkin :) Jossain vaiheessa Nadja katto minnuu ja sano, että: "Anna, you look so happy and good!" ja Franzi nyökkäili vieressä, että: "You definitely do!". Sanoin niille, että itse asiassa tällä hetkellä oonkin ihan tosi onnellinen ja miulla on kaikki asiat hyvin - sillon on helppoo näyttää onnelliselta ja "hyvältä" :) Ja koska tää päivä oli näin paras, niin nyt näytän varmasti vielä entistäkin onnellisemmalta :) Onneks nähdään tyttöjen kanssa vielä tiistaina, kun ne on tulossa Chatswoodiin kampaajalle. Sillon pitää siis sanoa taas hyvästit, mutta ei onneks mitään lopullisia nimittäin taas tänään suunniteltiin treffejä joko Suomeen tai Saksaan ja mieluiten mahdollisimman pian! :)

Tästä tulikin nyt tällanen oikein positiivisuuspostaus, mutta oon edelleen sitä mieltä, että asioista valitetaan aina ihan liikaa ja vastaavasti sitten hyvistä asioista muistetaan mainita vähän turhan harvoin. Miulla on vaan jotenkin niin tosi hyvä olo kaikesta tällä hetkellä! ...Eikä muuten tuo itkuhälytinkään ainakaan tään postauksen kirjottamisen aikana antanu mitään merkkejä siitä, että Jacobilla ois unet katkennu eli yks plussa lisää tähän päivään! ;)